Ajatuksia synnytyksestä

 Viime viikon äitipoli käynnillä otettiin puheeksi synnytysvalmennus ja synnytystoivelista. Jotenkin olen ehkä itseäni suojellakseni yrittänyt olla ajattelematta synnytystä. Ja aiemmin olen myös ajatellut, että sitähän ehtii sitten ajatella myöhemmin, mutta nyt ollaan jo raskausviikolla 29. Ja tosiasia on, että synnytykseen ei enää ihan kamalan kauaa kuitenkaan varmaankaan ole. Radin takia vauvan kasvua seurataan tehostetusti ja synnytys voidaan käynnistää tarvittaessa jo ennen laskettua aikaa. 

Lue myös: Kostautuuko nyt helppo alkuraskaus?

Niinpä nyt on pitänyt sitten alkaa miettiä sitä synnytystä. Synnytysvalmennus on varattu maaliskuun alkupuolelle. Synnytystoivelista tuntui ajatuksena todella hankalalta. Mitä minä osaan toivoa, kun enhän minä ole koskaan synnyttänyt? Mistä minä voin tietää mitä toivon ja haluan etukäteen tilanteessa, joka on itselleni täysin uusi?

Kuva: Pixabay

Lähtökohtana listalle on, että ensisijaisesti toivon alatiesynnytystä. Sen jälkeen toiveet onkin vähän epäselviä. Lähtökohtaisesti en halua minkään asian kohdalla olla ehdoton. En usko, että haluan luomusynnytystä ilman kivunlievitystä. Koen että on hyvä olla avoin niin lääkkeettömille kuin lääkkeellisillekin kivunlievitysmenetelmille. Toivon myös saavani kätilöiltä synnytyksen aikana ohjausta, neuvoja ja ehdotuksia mitä kannattaisi tehdä/kokeilla. Eli tällä hetkellä ajattelen, että lähden avoimin mielin kohti synnytystä. Luulen, että ajatukset selkenevät ehkä synnytyksen aikana siitä mitä toivon ja haluan. 

Seuraa instagramissa: Arjen palaset