Olen aina pienestä tytöstä lähtien ajatellut, että haluan useamman lapsen. Jo ensimmäisen yritysaikana kuitenkin huomasin, että lapsia ei vain hankita, vaan ne saadaan. Kun ensimmäinen raskaus sai alkunsa ajattelin, että kolme lasta on se miun haave.
Kuitenkin nyt kun raskaus on edennyt ja raskausdiabetes haastaa arkea melkoisesti olen huomannut, että haave on alkanut muuttua. Jatkuva verensokerin seuranta ja syömisten pohtiminen on saanut pohtimaan uudestaan jaksaisinko käydä tämän kaiken läpi uudestaan, jopa kahdesti? Kukaanhan ei voi vannoa, että radi tulee uudestan seuraavassa raskaudessa, mutta tilastot puhuvat kyllä paljon sen puolesta, että näin voisi käydä.
 |
| Kuva: Pixabay |
Huomasinkin tuossa yksi päivä ajattelevani, että ehkä se haave lapsi luvusta on nyt muuttunut. Tällä hetkellä huomaan ajattelevani, että jos vielä kerran tämän jälkeen jaksaisin tämän läpikäydä se saisi varmasti riittää. Eli lapsiluku haave onkin ehkä vaihtunut kolmesta kahteen.
Toisinaan poden jopa huonoa omatuntoa siitä, että valitan tästä tilanteesta. Pääsin alkuraskauden hyvinkin helpolla. En kärsinyt pahoinvoinnista tai muistakaan pahoista oireista. Kuitenkin välillä mietin, että olisin ehkä mieluummin ottanut sen alkuraskauden pahoinvoinnin kuin tämän radin, joka on nyt seurana koko loppu raskauden ajan.
Monesti sanotaan, että aika kultaa muistot ja tässäkin voi vielä käydä niin. Voi hyvinkin olla, että vielä se lapsiluku haave muuttuu suuntaan tai toiseen. Nyt kuitenkin ajattelen, että kunhan tämä tulokas saadaan keväällä syliin olisin onnellinen, jos hänelle sisaruksen saisimme. Se mitä sen jälkeen tapahtuu jääköön nähtäväksi. Tulevaisuutta ei voi liikaa ennustaa, mutta tällä hetkellä mennään näillä fiiliksillä.
Lue myös: Kun raskaus ei olekaan pelkkää ihanuutta
Seuraa instagramissa: Arjen palaset
Kommentit
Lähetä kommentti